Tämä meidän pieni hömppä täyttää tänään jo 1-vuotta! Paljon onnea rakkaalle vauvalle♥
Ajattelinkin nyt kirjoittaa vähän Fidon pentu ajasta sekä näin myöhemmin, ja kuinka ollaan tämä vuosi menty opetellen kaikkea uutta.
Eli Fido muutti meille viime vuoden marraskuussa 30päivä. Kolme ensimmäistä yötä piti vähän itkeä, mutta sitten nukuttiin jo rauhallisesti. Ensimmäiset päivät oli Fidolle vähän vaikeita, jos hetkeksikään kadottiin sen silmistä. Esim vessaan tai suihkuun. Raukka itki oven takana ja kun taas näki, niin oli onnellinen :D Mutta sekin onneksi loppui hyvin nopeaa.
Fido on yleisestiottaen ollut ehkä maailman helpoin pentu. Kasvattaja oli opettanut sen heti päästämään paperille, ja osasi sen myös meillä. Kertaakaan ei päästänyt muualle, joten matot ym sai olla lattiassa koko pentu ajan. Mitään tuhojakaan ei tehty sen kummemmin, kun että vähän sängyn kulma on maistunut ;D Ensimmäisen viikon olin Fidon kanssa lähes kokonaan kotona, joten pennun otto sopi tosi hyvään saumaan mun koulun kanssa, kun meillä oli juuri silloin vähän tunteja.

Fido on kyllä päästänyt meidät niin vähällä, ja oppinut asiat niin nopeaa. Pihalle alettiin päästämään ekan kuukauden aikana kun muutti meille, papereita ei enää juurikaan käytetty kun ikää oli n.4kk mutta silti pidettiin ne lattiassa koska sillon oltiin jo 8h pois kotoa. Mutta kun huomattiin, että niitä ei enää tarvittu otettiin ne pois ja niin selvittiin siitäkin ilman mitään suurempia.
Ruuasta sen verran, että penturuokana Fidolle on syötettu Euganuban ruokia. Ne maistui yllättävän kauas, kunnes nyt vähän aikaa sitten vasta vaihdettiin Canagan merkkiseen ruokaan, kun ei vanha enää kelvannut. Eli ei nyt mikään erityisen nirso, ja kaikki herkut tottakai kelpaa :D Luu on aina lattialla mitä saa järsiä, ja naput annetaan aamulla ja illalla ja tuntuu ainakin sopivan tuo järjestely hyvin.

Fido osaa sulattaa kaikkien sydämen. Lenkeillä se on tosi kiltti muille koirille. Tässä lähistöllä onkin koiria tosi paljon, ja omistajat onneksi aika hyvin antaa koiriensa haistella. Ehkä sekin on auttanut siihen kuinka kiltti Fido on kaikille, ja opettanut ettei vieraita koiria tarvi pelätä.
Tämä aika Fidon kanssa on ollut tosi opettavaa ja ihanaa aikaa. Fido täydentää meidän elämää täälä ja on aina se, joka menee kaiken edelle. En enää osaisi kuvitella elämää ilman 20 lelua lattialla tai aamulla naamapesua, jonka tolta saa :D Tai kun käyt yöllä juomas vettä, niin aina astuu jonkun vinkuvan lelun päälle.
Ollaan puhuttu, että kun joskus muutetaan isompaan kämppään otetaan me toinen tipsu. Ja se olisi luultavasti tyttö, joten saattaa olla että Fido pääsee miehuudestaan ;D Mutta ainakaan ennen jos joskus otetaan pentu, ei Fidoa leikata mikäli sille ei ole tarvetta. Mutta eikai siitä mitään kummallisempaa, toivottavasti tuli edes suurin piirtein kaikki oleellinen. Tipsua rotuna suosittelen, helppo ja tottelevainen rotu vaikka joskus tosiaan hiukan omapäinen. On myös tosi terve ja pitkäikäinen rotu.